Järjestyksenvalvonta


 

 
Järjestyksenvalvonta ja vartiointi

Suomessa julkinen valta ja eri viranomaistahot vastaavat yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Jo pitkään tiettyihin selkeästi rajattuihin alueisiin ja tehtäviin on poliisin luvalla ja heidän avukseen voitu asettaa niin kutsuttuja ”järjestysmiehiä” (laki julkisista huvitilaisuuksista vuodelta 1968). Heillä oli poliisin myöntämä järjestysmieskortti ja tunnuksena hihanauha ”järjestysmies”. Tehtävässä toimi myös naisia.

Tilapäisiä järjestysmiehiä käytettiin kertaluonteisissa tapahtumissa. Heillä oli lyhyt poliisin antama perehdytys oman aikakautensa keskeiseen lainsäädäntöön ja toimivaltuuksiin. Tyypillisiä kohteita olivat suuret yleisötapahtumat kuten ulkoilmakonsertit, festivaalit, näyttelyt, urheilutapahtumat, tanssit ja ravintoloiden eteispalvelut eli portsaritoiminta.

Vuosikymmenten kuluessa erilaisissa yleisötapahtumissa nämä järjestyksen valvontatehtävät ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet sekä tehtäviä suorittavien henkilöiden koulutusvaatimukset kasvaneet koko ajan. Nykyään järjestyksenvalvojien peruskurssi kestää 40 oppituntia ja viiden vuoden välein on osallistuttava 8 tunnin kertauskurssille päivittämään tietojaan. Lisäksi on erillinen voimankäyttökoulutus. Järjestyksenvalvojan on käytettävä joko erillistä tunnistelaattaa tai näkyvää tunnisteliiviä. Sana ”Järjestyksenvalvoja – ordningsvakt” pitää näkyä selvästi. Lisäksi kansainvälisesti käytetyt security tai steward voivat olla myös näkyvissä.
Palveluja tarjoaa www.wikingsecurity.fi/.

Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti, tasapuolisesti sekä neuvoin ja kehotuksin edistettävä yleisön turvallisuutta. Hänen on noudatettava poliisin sekä pelastus- ja muiden viranomaisten joko etukäteen tai tilaisuuden aikana antamia ohjeita ja määräyksiä. Järjestyksenvalvojan toimivaltuudet riippuvat siitä, minkä lain mukaan hänet on tehtäväänsä asetettu. Vuoden 1999 kokoontumislain, vuoden 1973 ulkoilulain tai vuoden 2006 majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla hänellä on täydet valtuudet. Mutta vuoden 2015 laki yksityisistä turvallisuuspalveluista liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa antaa siellä toimivalle järjestyksenvalvojalle rajatummat valtuudet.
 


Vartija-nimikkeellä toimivien henkilöiden määrä on kasvanut erittäin nopeasti. He ovat työsuhteessa yksityiseen vartioimisliikkeeseen. Liikkeellä pitää olla sisäministeriön myöntämä toimilupa. Vartija pukeutuu vartijan työasuun ja hän on suorittanut vaadittavan koulutuksen ja saanut toiminnalleen viranomaishyväksynnän. Toiminta perustuu vuoden 2015 lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista. 
Tehtävät vaihtelevat omaisuuden tai yksityishenkilön koskemattomuuden suojelusta, rikosten paljastamiseen, murtohälytysten tarkastuksiin, palovartiointiin, turva- ja henkilötarkastuksiin lentoasemilla ja tuomioistuimissa sekä myös raha- ja arvotavarakuljetusten turvaamiseen.